“Edunvalvontavaltuutuksen laatimisen tärkein syy on minulle se, että saan päättää omista asioistani itse. En halua jättää päätösvaltaa omista asioistani holhousviranomaisille. Olen tehnyt edunvalvontavaltakirjan, jotta saan läheisteni harteilta ylimääräiseen byrokratiaan liittyvän taakan pois.

Valtuuttaja – Minä edunvalvontavaltakirjan laatijana

Valtuuttajan tulee olla oikeustoimikelpoinen edunvalvontavaltuutuksen allekirjoitushetkellä. Valtakirjan todistajien tehtävänä on todistaa, että teen valtakirjan vapaasta tahdostani. Tavallisen, perusterveen kansalaisen osalta ei tarvita erityistä todistusta siitä, että on oikeustoimikelpoinen.

Toisin on tilanteissa, joissa valtuuttajan oikeudellinen toimintakyky eli toisin sanoen ymmärryskyky on alentunut esimerkiksi muistisairauden johdosta. Tällöin on tärkeätä hankkia selvitystä valtuuttajan tilasta ennen valtakirjan laatimista. Paras selvitys on asiantuntevan lääkärin lausunto, joka otetaan mukaan valtakirjan liitteeksi.

Tästä voit tutustua valtuutuksen laadintaan tilanteessa, jossa muistisairaus on todettu.

Valtuutetut – Läheiseni

Olen valinnut edunvalvontavaltakirjaani useita valtuutettuja. Ensisijaisena valtuutettuna eli edunvalvontavaltuutettuna toimii puolisoni.

Matkustamme puolisoni kanssa usein samassa autossa, joka on yksi tärkeä syy sille, miksi valtuutuksessa on useita sijaisia edunvalvontavaltuutetulle.

Edunvalvontavaltuutuslaissa sijaisista käytetään nimityksiä toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu. Toissijainen valtuutettu on sijainen valtuutettuni pysyviä esteellisyystilanteita varten, eli esimerkiksi puolisoni kuolemaa varten. Varavaltuutettua tarvitaan, jos puolisoni on tilapäisesti esteellinen hoitamaan asioitani. Tilapäinen esteellisyys voi johtua esimerkiksi sairaudesta tai eturistiriidasta.

Olen nimennyt valtakirjaani kolme sijaista, joista kaikki ovat sekä toissijaisia valtuutettuja että varavaltuutettuja. Toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu voi siis olla sama henkilö.

Usein kysytään, että kannattaako valtuutetuksi nimetä aviopuoliso vai lapset? Vastaus riippuu tilanteesta: jos puolisoista molemmat hoitavat perheen asioita, ja käyttävät esimerkiksi verkkopankkia, suosittelen puolison nimeämistä valtuutetuksi puolison iästä huolimatta. Tärkeintä on pohtia, kuka hoitaisi asioitasi huomenna, jos yön aikana saisit sairaskohtauksen? Jos puolisosi ei käytä verkkopankkia tai hoida yhteisiä asioitanne, on tällöin ehkä mielekästä valita asioidenhoitajaksi suoraan joko lapsi tai muu läheinen henkilö.

Valtuutetun hoitamat asiat – minun raha-asiani

Haluan, että valtuutettuni hoitaa minun kaikki asiani, joilla on taloudellista merkitystä. Laajat valtuudet annetaan lyhyellä lauseella ”valtuutettu on oikeutettu hoitamaan omaisuuttani koskevat ja muut taloudelliset asiani”. Valtuutus kattaa niin raha-asiani, autoni, veroihin, lääkkeisiin kuin myös sosiaaliturvaetuuksiin liittyvät asiat.

Valtuutetulla on oikeus myös myydä asunto-osakkeeni. Asuntojen osalta on välttämätöntä tietää, jos omistaa kiinteää omaisuutta: esimerkiksi kiinteistön, kesämökin, metsää tai peltoa, on tällöin valtakirjassa määrättävä kiinteistöstä erikseen!

Jos kiinteistöihin ei ole annettu valtuutuksia, voidaan joutua ylimääräisen holhousprosessin käynnistämiseen, joka kestää kuukausia ja tuo turhia, etukäteen vältettävissä olevia kustannuksia.

Valtuutetulla on oikeus myös lahjoittaa omaisuuttani, jos valtakirjassa niin erikseen määrään. Tavallista on antaa valtuus esimerkiksi merkkipäivälahjojen antamiseen. Toiset haluavat puolestaan mahdollistaa esimerkiksi verovapaiden (enintään 4 999 €) lahjojen antamisen kolmen vuoden välein.

Erityisesti kiinteistön myymisen ja lahjoittamisen suhteen valtuutettu voi kuitenkin tulla esteelliseksi toimimaan tehtävässään. Valtuutettu ei voi lahjoittaa omaisuutta missään tapauksessa itselleen tai omille läheisilleen. Kun valtuutettu on useimmiten perhepiiristä, tästä voi kuitenkin seurata, että omaisuuden lahjoittaminen tai käyttämättä jääneen auton myyminen lähipiirille jää todellisuudessa toteutumatta.

Eturistiriitojen ehkäisemiseksi olen nimittänyt valtakirjaani perheen ulkopuolisen luotetun eli minun perheeseeni täysin riippumattoman ystäväni viimesijaiseksi varavaltuutetuksi. Ystäväni hoitaa asiat, jos perheenjäseneni tulevat eturistiriidan johdosta esteellisiksi hoitamaan tiettyä toimenpidettä.

Edunvalvontavaltakirjassa olen määrännyt, että kaikilla perillisilläni on oikeus saada selvitystä siitä, miten minun taloudellisia asioitani hoidetaan. Näin ollen perillisillä on oikeus saada nähtäväkseen kerran vuodessa esimerkiksi tiliotteeni. Taloudellisia asioita koskevalla tiedonsaantioikeudella haluan lisätä läpinäkyvyyttä ja ehkäistä mahdollisia perintöriitoja.

Hyvään hoitoon, hoivaan ja huolenpitoon liittyvät asiat

Valtuutetulla on oikeus hoitaa huolellisesti kaikki taloudelliset asiani, sekä minun hyvään hoitoon, hoivaan ja huolenpitoon liittyvät asiat.

Valtuutetun tehtävänä ei ole hoitaa minua, vaan järjestää hoitoni ja hoivani toiveideni mukaisesti. Valtuutettu saa esimerkiksi päättää mahdollisuuksien rajoissa minun hoitopaikastani.

Valtuutettu, eli puolisoni toimii minun etujeni puolustajana. Hän varmistaa, että minun etukäteen ilmaisema hoitotahtoni toteutuu täysimääräisesti. Olen kirjoittanut myös omat hoivatoiveeni parasta mahdollista huolenpitoa varten. Hoivatoiveet ovat usein pieniä, mutta merkityksellisiä elämänlaatuun liittyviä toiveita: konjakkiryyppy iltaisin, villasukkien käyttö öisin tai kahvin juonti maidon kera. Elämänlaatuun liittyvistä toiveista suosittelen tutustumaan www.airokansio.fi.

Edunvalvontavaltuutettu saa valtuudet toimia potilaslain mukaisena laillisena edustajana, joten hänen asemansa on virallinen kaikissa hoitoa koskevissa laitoksissa. Hoitotahtoni yli ei voida kävellä missään tilanteessa.

Hoitoon ja huolenpitoon liittyvissä tilanteissa viranomaisten salassapitovelvollisuus on laaja. Minulle on kuitenkin tärkeää, että kaikki ydinperheeseeni kuuluvat läheiset saavat suoraan minua hoitavilta tahoilta tiedot akuuteissa hätätilanteissa. Haluan, että läheiseni saavat keskustella myös keskenään minun salassa pidettävistä tiedoista. Tästä syystä olen määrännyt edunvalvontavaltakirjassa läheisteni tietojensaantioikeudesta.

Valtuutettujen valvonta

Minun edunvalvontavaltakirjassani tärkeintä on, että perillisillä on oikeus saada tietoja asioideni hoidosta. Luottamus valtuutettuihin on niin suuri, että perheen sisäinen tiedonsaantioikeus riittää valvonnaksi.

Olen vapauttanut puolisoni päätöstilin laatimisesta. Minun jälkeeni ei tarvitse tehdä päätöstiliä perillisille, vaan pelkkä perunkirjoituksen laadinta tositteineen riittää selvitykseksi.

Digi- ja väestötietoviraston taholta suoritettavaa vuosittaista tilivalvontaa en suosittele kenellekään, joka luottaa valtuutettuihinsa täysin. Tilivalvonta tuo holhoukseen liittyvän byrokratian valtuutetulle. On kuitenkin hyvä tietää, että myös valtuutettua voidaan tarvittaessa valvoa yhtä tarkasti kuin holhoojaa.

 

Vesa Anttila, lakimies”