Edunvalvontavaltuutukseen tarvitaan aina kaksi esteetöntä todistajaa, joiden on samanaikaisesti läsnäollessa allekirjoitettava valtakirja. Todistajat todistavat, että valtuutuksen laatija on tehnyt valtuutuksen omasta tahdostaan ja allekirjoittanut valtuutuksen omakätisesti. Todistajille ei tarvitse selvittää koko asiakirjaa, vaan todistajien on tiedettävä ainoastaan, että kyse on edunvalvontavaltuutuksesta.

Todistajana saavat toimia vain sinuun ja valtuutettuihin nähden täysin ulkopuoliset henkilöt, eli esimerkiksi naapurit, jotka eivät ole sinulle tai valtuutetuillesi sukua.

Huomioi, että omien lähisukulaisten puolisot ja puolisoiden lähisukulaiset ovat myös esteellisiä toimimaan todistajana. Näin ollen esimerkiksi valtuutetun avopuoliso, sinun vävysi tai miniän äiti ovat lain mukaan suvuksi laskettavia henkilöitä, ja näin esteellisiä toimimaan todistajana edunvalvontavaltakirjassa.

Todistajan esteellisyys johtaa koko edunvalvontavaltuutuksen hylkäämiseen ja tehottomuuteen. Valitettavasti viranomainen on hylännyt vuosittain kymmeniä edunvalvontavaltuutuksia todistajien esteellisyyden johdosta.

SÄILYTTÄMINEN

Edunvalvontavaltuutuksen allekirjoittamisen jälkeen asiakirjaa säilyttää yleensä joko valtuutuksen tekijä tai valtuutettu.

Valtuutuksen säilyttämisessä tärkeintä on, että valtakirja on tallessa tulevaisuutta varten jos tarve sen käyttämiselle ilmaantuu. Valtuutuksesta täytyy siis säilyttää alkuperäinen allekirjoitettu kappale hyvässä tallessa.

Edunvalvontavaltuutusta säilytetään usein muiden tärkeiden asiakirjojen tapaan samassa paikassa, on se sitten piirongin ylälaatikko tai holvi.

Valtuutettu on se henkilö, joka valtakirjan toimittaa tarvittaessa Digi- ja väestötietovirastoon, joten tärkeintä on varmistaa, että hänellä ainakin on pääsy valtuutuksen luo tilanteessa jossa itse olet pelistä pois.

Jos käytät pankin tallelokeroa, varmista, että valtuutetulla on pääsy tallelokeroon noutamaan valtakirja tarpeen tullen! Tallelokeron sijasta valtakirjaan säilytetään usein ns. tärkeiden asiakirjojen mapissa kotona. Yleistä on lisäksi kertoa  valtuutetulle ja valtuutetun sijaisille, missä omaa alkuperäistä asiakirjaani säilytän. Kannattaa allekirjoittaa valtuutuksesta vähintään kaksi samansisältöistä kappaletta, joista toista säilyttää itsellä ja toista valtuutetun hallussa.

Edunvalvontavaltuutusta säilytetään luotettavassa paikassa, kunnes tarve valtuutuksen käyttämiseen tulee. Tarve syntyy vasta, jos valtuutuksen tekijä menettää kykynsä hoitaa omia asioitaan.

Toivomme, että omaa edunvalvontavaltakirjaa ei tarvitse ikinä viedä maistraattiin!

Valtuutusta ei siis viedä Digi- ja väestötietovirastoon säilytettäväksi. Digi- ja väestötietovirastoa tarvitaan vasta, jos valtuutuksen tekijä menettää kykynsä hoitaa omia asioitaan.

VALTUUTETUN ROOLI ENNEN VALTUUTUKSEN VAHVISTAMISTA

Edunvalvontavaltuutuksessa annetut valtuudet tulevat voimaan vasta, mikäli valtuutuksen laatinut henkilö tulee itse kykenemättömäksi hoitamaan omia asioitaan. Valtuutetun ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin edunvalvontavaltuutuksen laatimishetkellä.

Valtuutetun tehtävä alkaa vasta sitten, mikäli edunvalvontavaltuutuksen laatinut henkilö on tullut itse kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan Digi- ja väestötietoviraston vahvistamisen jälkeen.

VAHVISTAMINEN JA VOIMAANTULO

”Sillä onhan sellainenkin mahdollista, että näitä papereita ei koskaan käytännössä tarvitsisikaan, jos elämänkulku oikein myönteisesti meitä täällä kohtelee.”      Ajatus valtuutuksen laatijalta, 2017

Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen tapahtuu vasta sitten, kun ei enää itse pysty hoitamaan asioitaan.

Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseksi Digi- ja väestötietovirastoon toimitetaan alkuperäisen edunvalvontavaltuutuksen lisäksi hakemus edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseksi ja lääkärinlausunto valtuuttajan kykenemättömyydestä huolehtia omien asioiden hoidosta.

Digi- ja väestötietovirasto tutkii edunvalvontavaltuutuksen alkuperäisyyden ja lainmukaisuuden sekä varaa valtuuttajalle ja valtuuttajan läheisille tilaisuuden tulla kuulluksi valtuutuksen vahvistamisesta. Kun kaikki on kunnossa, Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa valtuutuksen voimaan leimallaan. Valtuutuksen vahvistaminen on kestänyt valitettavasti tällä hetkellä noin kaksi kuukautta, aikaisemmin vahvistamisessa meni vain viikkoja.

Hakemuksen ja tarkemmat lisätiedot vahvistamiseen löydät Digi- ja väestötietoviraston verkkosivulta https://dvv.fi/valtuutuksen-voimaantulo.

Toivottavaa on, että omaa edunvalvontavaltuutusta ei tarvitse koskaan vahvistaa!

VALTUUTETTUNA TOIMIMINEN

Valtuutetun velvollisuutena on valtuutuksen vahvistamisen jälkeen hoitaa valtuuttajan asioita huolellisesti. Valtuuttaja voi antaa myös erillisiä ohjeita valtuutetulle asioiden hoitoa varten. Valtuutetun tulee noudattaa näitä ohjeita, ja kuulla valtuuttajan mielipidettä asioiden hoidosta, jos se valtuuttajan terveydentilaan nähden on mahdollista.

Valtuutetun ei tarvitse selvittää asioiden hoitoa Digi- ja väestötietovirastolle. Huolelliseen asioidenhoitoon kuuluu luonnollisesti asianmukaisten tositteiden säilyttäminen. Tositteita ei kuitenkaan toimiteta vuosittain Digi- ja väestötietovirastoon. Valtuutetun tulee kuitenkin säilyttää merkittävimmät tositteet ja asiakirjat, jotta hän voi tarvittaessa selvittää perillisille tai Digi- ja väestötietovirastoon, miten asioita on hoidettu.

Valtuutetun velvollisuutena on valtuutuksen vahvistamisen jälkeen laatia omaisuusluettelo valtuuttajan varoista, veloista, tuloista ja menoista. Omaisuusluettelon tarkoituksena on kirjata valtuutuksen vahvistamishetken varallisuustilanne, jotta Digi- ja väestötietovirasto ja perilliset voivat tarvittaessa tarkastaa, miten valtuuttajan asioita on hoidettu. Omaisuusluettelon laatimisen jälkeen valtuutettu ei ole säännöllisesti tilivelvollinen Digi- ja väestötietoviraston suuntaan. Valtuutettu voi hoitaa kaikki valtuuttajan asiat kirjallisen edunvalvontavaltuutuksen avulla valtuuttajan etujen mukaisesti.

Valtuuttajan kuoleman jälkeen valtuutetun on tehtävä selkoa asioiden hoidosta valtuuttajan perillisille päätöstilissä. Päätöstiliä ei tehdä koskaan Digi- ja väestötietovirastoon.